Valokuvaaminen

Vältä näitä aloittelijoiden yleisiä kameranasetusvirheitä

Vuosien aikana olen opettanut monia uusia valokuvaajia ja tarkkaillut heidän kamerankäyttöään. Ole havainnut muutamia yleisiä virheitä, joita monet heistä tekevät.

Vaikka valokuvaamisessa on paljon enemmänkin opittavaa, jos pystyt välttämään tai korjaamaan pelkästään nämä virheet, saat valokuvistasi paljon tarkempia ja huomattavasti parempilaatuisia.

ISO-arvon riittämätön nostaminen

Aiemmin opetettiin yleisesti, että sinun täytyy aina käyttää mahdollisimman alhaista ISO-arvoa digitaalisilla kameroilla. Tämä johtui siitä, että ensimmäisissä digitaalikameroissa oli todella pahaa kohinaa korkeammilla ISO-arvoilla. Nykyään tämä tilanne on kuitenkin muuttunut täysin. Uudemmat digitaalikamerat onnistuvat kuvissa uskomattomalla laadulla ISO-arvoilla 800, 1600, 3200 ja parhailla kameroilla jopa 6400. Kohinaa ei ole havaittavissa lähellekään niin paljoa kuin ennen, ja kuvat ovat paljon miellyttävämpiä katsella.

Tämä on muuttanut kuvaamistapaamme. Vaikka ISO-arvon kannattaa silti olla mahdollisimman alhainen, kun kamera on jalustalla, kuvatessasi käsivaralta sinun kannattaa usein nostaa ISO-arvoa paljon korkeammaksi. Jos en kuvaa tarkoituksellisesti erittäin suurella aukolla kuten f/2.8, pidän tyypillisesti ISO-arvona 400 auringonvalossa, 800-1600 kevyessä tai tummemmassa varjossa sekä 3200 ja 6400 kuvatessani käsivaralta hämärässä tai yöllä. Näin voin käyttää nopeampaa suljinaikaa ehkäistäkseni kameran tärinää tai kohteiden liikettä ja saan kelvollisen syväterävyysalueen. Näin otokseni ovat paljon terävämpiä. Jos et käytä manuaalitilaa, suosittelen asettamaan kameran ISO-arvon automaattiseksi. Sinun ei koskaan kannata antaa kamerasi valita kahta kolmesta asetuksesta (aukko, suljin ja ISO), koska se pilaa liian usein valokuvas. Kameran tulisi valita vain yksi näistä asetuksista optimaalista käyttöä varten.

Liian hitaan suljinajan käyttäminen

Käsivaralla kuvatessa kameran tärinän vaikutuksen ehkäisemiseksi suljinajan tulee aina olla linssisi polttovälin käänteisluku tai nopeampi. Joten jos kuvaat 50 mm linssillä, kamerasi sulkimen on oltava 1/50 sekuntia (tai nopeampi) kuvan tarkkuuden varmistamiseksi. Tällä on vaikutusta enemmän zoom-linsseillä, sillä 300 mm linssin suljinajan on oltava 1/300 sekuntia, että kuva ei näytä sumealta. Tämä johtuu siitä, että pienet tärinät ovat paljon helpommin huomattavissa, kun zoomaat pieneen alueeseen kauempana. Tämän vuoksi nostan usein ISO-arvoa zoomatessani kauas.

Liikkuvien kohteiden kuvaamiseen tarvitaan riittävän nopea suljinaika niiden jäädyttämiseksi kuvaan. Käytän mielelläni vähintään 1/250 sekunnin suljinaikaa pysäyttääkseni kävelevät ihmiset kuvaan. Jos kuvaan nopeampi kohteita, kuten urheilua tai autoja, tarvitset vielä nopeampia suljinaikoja.

Valotuksen korjauksen (+/-) käyttämättä jättäminen

Jos käytät kuvatessa aukon tai suljinajan mukaista asetusta, valotuksen korjaus on paras ystäväsi varsinkin hankalassa valossa otetuissa maisemakuvissa. Kamerasi valomittari ei ole luova, se haluaa kaiken näyttävän luonnollisen harmaalta, mutta se on ongelmallista kuvissa, joissa on runsaasti kirkkaita tai tummia sävyjä. Haluat ehkä näiden sävyjen näyttävän harmailta luovia tarkoitusperiä varten, mutta todennäköisesti haluat niiden näyttävän aidoilta maisemaan nähden. Tässä asiassa apuun tulee valotuksen korjaus.

Valotuksen korjauksen (+/-) käyttämättä jättäminen

Jos maisemassa on esimerkiksi valkeaa lunta tai kirkas taivas, tämä voi hämätä kameraa luulemaan, että sen täytyy tummentaa koko kuvaa liikaa, että nämä valkoiset alueet näyttäisivät harmailta. Tai jos kuvaat yöllä tai pimeällä kuvalla, kameran valomittari yrittää saada tummat sävyt näyttämään vaaleamman harmailta valottaen kuvaa liian paljon. Vastaavia ongelmia voi tulla myös kuvattaessa alueita, joissa on sekä kirkkaita korostuksia että tummia varjoja, tai jos kohteesi on taustavalaistu. Monet kuvaajat saattavat myös pitää kameraansa väärässä mittaustilassa. Mittaustiloja on kolme päätilaa, matriisimittaus, kuvan keskiosan mittaus ja pistemittaus. Matriisimittaus valottaa koko kuva-alan perusteella, keskiosan mittaus perustuu kohdennuspisteeseen sekä sitä ympäröivään alueeseen ja pistemittaus valitsemaasi pisteeseen. Itse käytän näistä yleensä kuvan keskiosaan perustuvaa mittausta.