Valokuvaaminen

Kameran kehittäminen muutti maailman osa 1

Näinä päivinä älypuhelinten ansiosta lähes jokaisella on mukaan kamera jokaisena hetkenä. Eikä valokuvaamisen vaikutuksesta ympäri maailmaa ole mitään epäilystä.

Kun palataan ajassa taakse päin aikaan, jolloin selfiet eivät vielä olleet kulttuurillinen normi, ennen kuin Cindy Shermanin ja Andrea Gurskyn tapaiset nerot olivat nostaneet valokuvauksen taidemuodoksi, jonkun oli ensin keksittävä tämä teknologia. Joten kuka keksi kameran? Ja kuinka se on kehittynyt vuosien aikana nykyisin tuntemamme kaltaiseksi laitteeksi? Tarkastellaan ensin, kuinka tämä vallankumouksellinen keksintö on muuttanut tapaamme dokumentoida elämää.

Neulansilmäkamera ja camera obscura

Valokuvakameran edeltäjät, sekä camera obscura että neulansilmäkamera, juotavat juurensa antiikin Kreikkaan ja Kiinaan. Itse asiassa Han-dynastian aikaan elänyt kiinalainen filosofi Mozi oli ensimmäinen henkilö, joka kirjoitti ylös camera obscuran toimintamallin. Antiikin Kreikan filosofi Aristoteles kirjoitti myös havainnoistaan tästä ilmiöstä teoksessaan Ongelmat, missä hän pohti, miksi aurinko näyttää pyöreältä, vaikka se heijastetaan neliskulmaisesta reiästä. Mikä camera obscura sitten on? Tämä on perusperiaatteeltaan luonnollinen optinen ilmiö, jossa kuva seinän tai kankaan toiselta puolelta heijastetaan reiän kautta aukon toisella puolella olevalle pinnalle. Tästä syntymä heijastuma on ylösalaisin. 1500-luvulla syntynyt termi camera obscura viittaa myös laatikkoon, telttaan tai huoneeseen, joka on valmisteltu näiden heijastumien esittämiseksi.

Ainoa ero camera obscuran ja neulansilmäkameran välillä on, että camera obscurassa käytetään linssiä, kun taas neulansilmäkamera on samanlainen laite, mutta avoimella reiällä. Tämä teknologia sai suosiota 1600- ja 1700-luvuilla, kun taiteilijat käyttivät näitä laitteita piirrosten luonnostelun apuvälineitä. Ainoa ongelma tässä järjestelmässä on selkeästi se, että piirtämistä lukuun ottamatta kuvia ei voi mitenkään tallentaa. Tämä onkin seuraava askel tiellä kohti modernia valokuvauskameraa.

Kameran keksiminen

Kun varhaiset camera obscura vaativat käyttöönsä kokonaisia huoneita, 1600-luvun kehitys johti kannettaviin laitteisiin. Myöhemmät kehitystyön tulokset, kuten taikalyhdyn keksiminen, ajoivat eteenpäin projektion mahdollisuuksia, mutta ne eivät ratkaisseet kuvien ottamisen ongelmaa. Saksalainen kirjailija Johann Zann, joka oli valon asiantuntija, kirjoitti runsaasti camera obscurasta, taikalyhdystä, teleskoopeista ja linsseistä. Vuonna 1685 hän ehdotti suunnitelmaa ensimmäisestä käsin käytettävästä peilikamerasta. Hän oli aikaansa edellä, sillä kesti vielä 150 vuotta, ennen kuin hänen keksintönsä tuli toteen.

Ranskalaista keksijää Joseph Nicéphore Niépcea pidetään nykyään yleisesti nykyisin tuntemamme valokuvauksen luojana. Käyttämällä kotona rakentamaansa kameraa hän tuotti ensimmäisen osittainen onnistuneen valokuvan vuonna 1816 paperille, joka oli päällystetty hopeakloridilla. Vaikka tätä valokuvaa ei ole enää olemassa, Niépcen sisarelleen lähettämät kirjeet sisältävät todisteita onnistuneesta valokuvasta.

Ensimmäinen säilynyt valokuva

Ensimmäinen säilynyt valokuva on myös Niépcen valmistama, ja se on nyt pysyvä osa Texas-Austinin yliopiston kokoelmaa. Se on peräisin vuodelta 1826 tai 1827, ja se sisältää maisemakuvan hänen ikkunastaan Le Grasissa Burgundissa. Kaikkien näiden asioiden vuoksi Niépce on yleisesti hyväksytty ja tunnustettu keksijä ensimmäiselle toimivalle kameralle.

Ensimmäinen säilynyt valokuva

Heliografiana tunnettua tekniikkaa käyttämällä tämä ranskalainen keksijä pystyi tuottamaan ainutlaatuisia kuvia, joita ei voitu kopioida. Heliografiassa lasi- tai metallipinta pitää olla päällystetty öljykäsitellyllä bitumilla. Tämä luonnonmukainen asfaltti kovettuu kirkkaimmilta alueilta, kun taas kovettumaton bitumi huuhdotaan pois, jolloin jäljelle jää tallentunut valokuva. Tämä oli vielä kaukana nykyisin tuntemastamme valokuvauksesta, mutta se oli kuitenkin vallankumouksellinen askel kohti pysyvästi tallennettavia valokuvia. Tämän kaksiosaisen artikkelin seuraavassa osassa tarkastellaan kameroiden kehittymistä kohti nykyaikaista valokuvausta 1800-luvulta alkaen kohti nykypäivän moderneja digitaalisia tallentimia.