Valokuvaaminen

Järjestelmäkameran ottaminen käyttöön osa 1

Kun olet tehnyt paljon taustatyötä ja tutkimusta, päätät viimein tehdä ostopäätöksen. Tuot kotiin ensimmäisen järjestelmäkamerasi, kaivat tuon teknologisen ihmeen laatikosta ja tuijotat sitä innostuneesti. Katselet sen jälkeen kaikkia näppäimiä ja ohjaimia, ja innostuksesi muuttuu peloksi. Ymmärrät, ettei sinulla ole mitään käsitystä uuden kamerasi käyttämisestä!

Aloittaminen ei ole liian monimutkaista

Joten mitä seuraavaksi? Tärkeintä on olla säikähtämättä liikaa. Valokuvaamisen opetteleminen ei ole läheskään niin monimutkaista kuin miltä se saattaa näyttää, huolimatta kaikista niistä tuntemattomista napeista ja näppäimistä kamerassa. Voit olla kiitollinen siitä, ettet tarvitse puoliakaan niistä näppäimistä normaalissa käytössä.

Tässä artikkelissa käsitellään uuden kamerasi käyttämiseen vaadittavia teknisiä näkökulmia, mitä sinun täytyy tietää aloittaaksesi kuvaamisen ja jatkaaksesi harrastusta. Muut tekijät hyväksi valokuvaajaksi tulemisessa ovat käsitteiden ymmärtäminen, sommittelu ja kuvien muokkaaminen, mutta niitä ehdit opettelemaan myöhemmässä vaiheessa.

Valaistus

Ennen kuin syvennymme uuden kamerasi käyttämiseen, on yksi tärkeä ominaisuus, jonka käyttäminen on paljon intuitiivisempaa. Miltä valaistus näyttää? Sinun kannattaa käyttää aikaa tutkiaksesi valaistusta ja valoa ilman kameraa muutaman päivän ajan ilman kameraa. Kamera on työkalu, joka tallentaa tätä valoa. Et voi asettaa oikeita asetuksia, jos et ensin tutustu valaistukseen. Tämän takia monet aloittelevat valokuvaajat menevät hämilleen yrittäessään löytää parhaat asetukset. He eivät ole oppineet aloittamaan valosta.

Mieti mistä suunnasta valo tulee kameraan nähden, kuinka voimakasta valo on, oletko suorassa auringonpaisteessa, onko valo hajonnutta, onko valonlähteitä useita, oletko varjoisalla alueella, missä vaiheessa päivä on, onko ympäristössä keinotekoisia valonlähteitä ja minkä väristä valo on? Valokuvauksen tekninen puoli on kiinni oikeasti täysin valaistuksesta. Kun saat lisää kokemusta, voit alkaa käyttää myös omia valonlähteitäsi, kuten salamavaloja ja muita lisävaloja, mutta niiden aika on vasta myöhemmin. Sinun ei kuitenkaan tarvitse pelätä myöskään tätä osuutta valokuvauksesta. Se ei ole niin hankalaa miltä se näyttää, kunhan opit tuntemaan ja ymmärtämään valaistusta hyvin. Seuraavaksi tutustumme uuteen kameraasi ja sen asetuksiin.

Kolme pääasetusta, suljinnopeus, aukko ja ISO

Jos kamerassasi on valkotasapainon lisäksi vain kolme kytkintä, yksi sulkimelle, yksi aukolle ja yksi ISO-arvolle, siinä on jo kaikki mitä tarvitset. Nämä kolme asetusta kaikki toimivat yhdessä valon taltioimiseksi. ISO-arvo kertoo kamerasi sensorin kyvyn ottaa vastaan valoa. Mitä suurempi ISO-arvo on, sitä enemmän valoa se otettua vastaan, mutta sitä rakeisempi kuvasta tulee. Jalustaa käyttävät maisemakuvaajat käyttävät usein matalaa ISO-arvoa 100 tai 200, että kuvissa olisi mahdollisimman vähän rakeisuutta.

Kolme pääasetusta, suljinnopeus, aukko ja ISO

Korkeampia ISO-arvoja käytetään pääasiassa käsivaralla kuvaamisessa keskitason valossa ja hämärämmissä olosuhteissa, kuten sisällä ja illalla. Tämän vuoksi konsertti- ja tapahtumavalokuvaajat, katuvalokuvaajat ja jopa matkakuvaajat käyttävät kuvatessaan usein suuria ISO-arvoja. He joutuvat kuvaamaan usein heikossa valaistuksessa. On tärkeää tietää, että uudemmat kamerat kykenevät helposti ottamaan hyvälaatuisia kuvia ISO-arvolla 1600 ja useat jopa arvolla 3200 tai 6400 parempien kameroiden osalta. Rakeisuus tai digitaalinen kohina ei edes välttämättä näy pienempikokoisissa tulostetuissa kuvissa. Suuremmissa kuvissa rakeisuus näkyy helpommin, mutta edes näissä useimmat katselijat eivät erota sitä, ja monet saattavat pitää sitä pelkästään kauniina. Itse en kuvaa yleensä alle ISO-arvolla 400, ellen käytä jalustaa kuvatessani. Kun sinulla on mahdollisuus käyttää jalustaa tai kuvata muuten tukevalta pinnalta, kannattaa ottaa muutamia samanlaisia kuvia erilaisilla ISO-arvoilla ja vertailla näiden kuvien erilaisuuksia zoomaamalla kuvan osia tietokoneella.